<\/p>\n\n\n\n
V\u00e4yl\u00e4nvarren Kyl\u00e4seura ry on perustettu vuonna 1938. Vuonna 2019 kyl\u00e4yhdistyst\u00e4 uudistettiin p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 V\u00e4yl\u00e4nvarren maa- ja kotitalousseura V\u00e4yl\u00e4nvarren kyl\u00e4seura ry:ksi ja uudistamalla s\u00e4\u00e4nn\u00f6t nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n sopiviksi. <\/p>\n\n\n\n
V\u00e4yl\u00e4nvarren kyl\u00e4seuran tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 kylien vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyytt\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 alueen harrastus- ja kulttuuritoiminnan mahdollisuuksia, lis\u00e4t\u00e4 alueen asukkaiden yhteisty\u00f6t\u00e4, toimia alueen asukkaiden yleisten ja yhteisten etujen valvojana, edist\u00e4\u00e4 palveluiden s\u00e4ilymist\u00e4 alueella, lis\u00e4t\u00e4 alueen elinkelpoisuutta ja edist\u00e4\u00e4 kylille muuttavien asukkaiden asettumista alueelle<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Tarinaa kyl\u00e4seuran alueella sijaitsevista kylist\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4n kyl\u00e4 sijaitsee 40 km Kolarin kirkonkyl\u00e4st\u00e4 etel\u00e4\u00e4n Torniojoen varressa. Joen toisella puolella on Ruotsi, miss\u00e4 naapurikyl\u00e4n\u00e4 on Torinen. Pajalaan on linnuntiet\u00e4 matkaa 26 km. V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4n etel\u00e4puolella on Kallioniemen kyl\u00e4, mik\u00e4 lasketaan V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4n kanssa useissa tilastoissa samaksi kyl\u00e4ksi kuten asukasluvussa. Asukkaita kyliss\u00e4 on yhteens\u00e4 noin 40, m\u00f6kkil\u00e4isi\u00e4 varmasti ainakin tuplaten. <\/p>\n\n\n\n Kyl\u00e4n syntytarina<\/p>\n\n\n\n Kyl\u00e4lle on alkanut tulla asutusta 1700-luvun lopussa. Ensimm\u00e4isen kruununtilan V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4st\u00e4 on ostanut Olof (Olli) Kissa, mutta h\u00e4n ei ehtinyt k\u00e4yd\u00e4k\u00e4\u00e4n tilallaan, kun h\u00e4net tuomittiin Siperiaan tekem\u00e4ns\u00e4 murhan takia. Vaimollaan \u201dKissakaijalla\u201d tiedet\u00e4\u00e4n kuitenkin olleen kaksi kotaa n\u00e4ill\u00e4 main. Ensimm\u00e4iset pysyv\u00e4t asukkaat kyl\u00e4ll\u00e4 ovat olleet sepp\u00e4mestari Olli Ollinpoika Rundgren perheineen, joka on vuonna 1855 ostanut V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4ksi nimetyn tilan 130 hopearuplalla Johan Huhdanantilta. V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isasukkaat polveutuvat Ruotsin K\u00f6ng\u00e4sen ruukille t\u00f6ihin tulleista Belgialaisista vallooneista, jotka olivat kuuluja raudan takomisen taidoistaan.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4 nimen historiaa<\/p>\n\n\n\n V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4n nimen alkuper\u00e4st\u00e4 on ainakin kaksi eri tarinaa. Toiset l\u00e4hteet kertovat joessa olevan kohdan, mihin joki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 loppuvan sek\u00e4 etel\u00e4st\u00e4 ett\u00e4 pohjoisesta p\u00e4in. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa joessa on matala kohta, mist\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n veden aikana pystynyt kahlaamaan Ruotsiin. Toisen tarinan mukaan V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4st\u00e4 pohjoiseen alkaa joessa koskisempi osuus, joka on ollut haasteellista kulkea veneill\u00e4. Jokea pitkin on kulkenut useita tutkimusretkikuntia jo 1500-luvulla, joista ainakin yhden matkanteko on p\u00e4\u00e4tetty lopettaa juuri V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4n kohdilla joen muututtua vaikeakulkuisemmaksi. Virallisesti kyl\u00e4 on nimetty V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4ksi vasta jatkosodan j\u00e4lkeen V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4 tilan mukaan.<\/p>\n\n\n\n El\u00e4m\u00e4\u00e4 1900-luvulla<\/p>\n\n\n\n Suurperheet ovat olleet yleisi\u00e4 V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja Kallioniemess\u00e4 1920-60 luvuilla. Vuonna 1962 V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4n koulussa oli 50 oppilasta. Suurimmat muuttotappiot on koettu 1970-80 luvuilla, kun isojen perheiden lapset ovat muuttaneet ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 etel\u00e4mm\u00e4s Suomeen, ja moni on l\u00e4htenyt Ruotsin puolelle. Poikkinainti on ollut hyvin yleist\u00e4 aivan kyl\u00e4n alkuhistoriasta l\u00e4htien. Erityisesti perheiden tyt\u00f6t ovat l\u00e4hteneet Ruotsiin.<\/p>\n\n\n\n Yleisimm\u00e4t elinkeinot kyliss\u00e4 ovat olleet maanviljely, mets\u00e4ty\u00f6t, kalastus, mets\u00e4stys ja satunnaiset ty\u00f6t, kuten rautatien rakennus. Lehmi\u00e4 ja poroja on ollut l\u00e4hes joka talossa. V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut suuria savotoita, jolloin kyliin on tullut paljon ty\u00f6miehi\u00e4 muualtakin. Tornionjokea pitkin on kuljetettu puita vuoteen 1971 asti, jolloin uitto loppui. Miehet ovat kulkeneet my\u00f6s Ruotsin puolella mets\u00e4t\u00f6iss\u00e4 ja Kiirunan kaivoksella, jolloin vaimot ovat huolehtineet tilanhoidosta, karjanpidosta ja perheest\u00e4. Kalat ja riista on usein myyty Ruotsiin, josta on saatu hyv\u00e4 hinta, vaikka p\u00e4\u00e4asiassa on kalastettu omiin tarpeisiin. Kalaa on pyydetty muun muassa verkoilla uistimilla ja tuulastamalla. Lohi, harjus ja taimen ovat olleet suosituimpia pyyntikaloja.<\/p>\n\n\n\n Lokakuussa 1944 V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4n asukkaat joutuivat katsomaan v\u00e4yl\u00e4n toisella rannalla, miten kodit paloivat tuhkaksi. Vain yksi aitta ja pari saunaa s\u00e4\u00e4styiv\u00e4t saksalaisten kynsist\u00e4. Sodan j\u00e4lkeen kaikki rakennettiin uudestaan.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ollut tullikin. Viimeiset tullimiesten virat on lopetettu kylist\u00e4 vuonna 1975, mik\u00e4 on entisest\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4nyt kyl\u00e4n asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. 1900-luvun alusta sotien j\u00e4lkeiseen aikaan, kun Suomessa oli kaikesta puutetta, joppaus oli yleist\u00e4. Ruotsista tuotiin suomeen kahvia ja sokeria sek\u00e4 alkoholia kieltolain aikaan. V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli useita joppausreittej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n 1980-luvulle asti v\u00e4yl\u00e4n toisella puolen oli kauppa ja toinenkin, miss\u00e4 V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4l\u00e4iset k\u00e4viv\u00e4t veneell\u00e4 ja talvella hiiht\u00e4en. Kauppa-auto on kulkenut v\u00e4yl\u00e4nvartta 1960-80 luvuilla. Posti V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s oli, jossakin vaiheessa my\u00f6s pieni\u00e4 myym\u00e4l\u00f6it\u00e4 ja veikkaustoimisto. L\u00e4himp\u00e4\u00e4n kauppaan on nykyisin matkaa noin 30 km.<\/p>\n\n\n\n Yhteisty\u00f6t\u00e4 yli rajojen<\/p>\n\n\n\n Talkoovoimilla ja yhden kyl\u00e4keksij\u00e4n voimin kyl\u00e4lle on saatu Ruotsin puolelta s\u00e4hk\u00f6t jo vuonna 1947. Lossiakin suunniteltiin 1990-luvulla. Kyl\u00e4l\u00e4iset ostivat ruotsin valtiolta vanhan lossin yhdell\u00e4 kruunulla, mutta luvan saanti osoittautui hankalaksi, ja talkoolaisten rahat ja voimat loppuivat kesken. Lossi p\u00e4\u00e4tyi romuttamoon. Yhteisvoimin yll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 j\u00e4\u00e4tie on kuitenkin talvella oikotie Ruotsiin, ja oiva esimerkki yhteisty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4 ja Kallioniemi ovat olleet tunnettuja V\u00e4yl\u00e4nvarren lohikuninkuus -kalastuskilpailusta, ja yhteisty\u00f6ss\u00e4 Pellon ja Ruotsin kylien kanssa j\u00e4rjestett\u00e4vist\u00e4 Me\u00e4n hihosta (hiihtokilpailu) ja H-pilkist\u00e4. H-pilkin nimi tulee yksinkertaisesti H kirjaimen muodosta, poikkiviiva on j\u00e4\u00e4tie Suomen ja Ruotsin teiden v\u00e4lill\u00e4. Yhteisty\u00f6t\u00e4 on tehty pitk\u00e4\u00e4n vaihtelevalla kokoonpanolla kolmen kyl\u00e4yhdistyksen voimin kahden rajan yli, niin kuntarajan kuin valtionrajan, jolloin on saatu valtakunnan rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4nkin, ja pienille kylille elinvoimaa. Milleniumiakin sai juhlia kahteen kertaan V\u00e4yl\u00e4n j\u00e4\u00e4ll\u00e4 valtioiden rajalla tuhannen hengen ja tuhannen ilotulitekilon voimin.<\/p>\n\n\n\n Nykyisin lapset kulkevat V\u00e4yl\u00e4n\u00e4\u00e4st\u00e4 ja Kallioniemest\u00e4 taksilla Sieppij\u00e4rven koulussa 25 km p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja yl\u00e4koulussa Kolarissa. V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4ss\u00e4 on Vuollittajan mets\u00e4stysseura, mik\u00e4 kokoaa kyl\u00e4n miehi\u00e4 yhteen hirven pyyntiin joka syksy. Vesiosuuskunta takaa siihen kuuluville kyl\u00e4l\u00e4isille jatkossakin raikkaan l\u00e4hdeveden saannin suoraan koteihin. V\u00e4yl\u00e4np\u00e4\u00e4 on hieno paikka asua, vain luonto ja oma tahto asettavat el\u00e4misen rajat ja ajat.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" V\u00e4yl\u00e4nvarren Kyl\u00e4seura ry on perustettu vuonna 1938. Vuonna 2019 kyl\u00e4yhdistyst\u00e4 uudistettiin p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 V\u00e4yl\u00e4nvarren maa- ja kotitalousseura V\u00e4yl\u00e4nvarren kyl\u00e4seura ry:ksi ja uudistamalla s\u00e4\u00e4nn\u00f6t nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n sopiviksi. V\u00e4yl\u00e4nvarren kyl\u00e4seuran tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 kylien vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyytt\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 alueen harrastus- ja kulttuuritoiminnan mahdollisuuksia, lis\u00e4t\u00e4 alueen asukkaiden yhteisty\u00f6t\u00e4, toimia alueen asukkaiden yleisten ja yhteisten etujen valvojana, edist\u00e4\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-645","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vaylanvarrenkylaseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/645","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vaylanvarrenkylaseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vaylanvarrenkylaseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vaylanvarrenkylaseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vaylanvarrenkylaseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=645"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.vaylanvarrenkylaseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/645\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":982,"href":"https:\/\/www.vaylanvarrenkylaseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/645\/revisions\/982"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vaylanvarrenkylaseura.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=645"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}